Endometrioosi 

Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti. Tarkemmin sanottuna sairaudessa kohdun limakalvon tapaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella esimerkiksi vatsaontelossa tai emättimessä. Nämä pesäkkeet aiheuttavat kudokseen kroonisen tulehdusreaktion.  Endometrioosia sairastaa noin 200 000 naista Suomessa. Endometrioosin riski kasvaa, mikäli lähisuvussa on endometrioosia sairastavia. Vaikka sairastuneiden lukumäärä on suuri, ei sairautta valitettavasti aina tunnisteta. Gynekologisessa tutkimuksessa voidaan löytää endometrioosiin viittaavia löydöksiä mutta lievissä sairaudenkuvissa tutkimustulos saattaa olla täysin normaali. Gynekologisen tutkimuksen lisäksi endometrioosia voidaan tutkia ultraäänellä, magneettitutkimuksella tai tähystämällä. 

Endometrioosin oireet ovat hyvin moninaisia ja siksi endometrioosi ei ole usein ensimmäinen epäilty vaihtoehto. Endometrioosin syntyä ei voida estää, mutta on todettu, että hormonipitoisten ehkäisyvalmisteiden käyttö voi ehkäistä endometrioosin oireita ja kasvua. Myös raskaus ja imetysaika vähentävät endometrioosin riskiä.

Oireet 

Endometrioosin tyypillisimpiä oireita ovat voimakkaat kuukautiskivut. Kivut aiheutuvat kun limakalvopesäkkeet reagoivat kuukautiskierron aikana. Kipuoireet vaihtelevat limakalvopesäkkeiden mukaisesti. Tyypillisin kiputila on alavatsakipu. Alavatsakipua saattaa esiintyä jo useita päiviä ennen kuukautisten alkamista ja kivut voivat voimistua kuukautisten alettua. Osa sairastuneista on kuvaillut kipuja lamaannuttaviksi ja pahimmillaan oireet ovat aiheuttaneet ongelmia työ- ja sosiaalisessa elämässä. Endometrioosikipua saattaa esiintyä myös ulostaessa tai virtsaamisen yhteydessä, sekä yhdynnässä. Endometrioosiin voi liittyä myös vuotohäiriöitä ja se saattaa aiheuttaa lapsettomuutta. Usein kuvitellaan, että kivut kuuluvat kuukautisiin mutta näin ei ole ja kivun syy tulisi aina selvittää.  

Endometrioosia voi esiintyä myös oireettomana. 

Hoito

Nykyhetken tutkimusten mukaan endometrioosi on krooninen sairaus, jota ei voida parantaa. Oireita voidaan kuitenkin hoitaa ja vähintään lievittää kiputiloja. 

Endometrioosin ensisijainen hoito on lääkehoito joko kipulääkkeiden avulla oireiden lievittämiseksi tai hormonilääkkeillä varsinaisten endometrioosioireiden helpottamiseksi ja sairauden etenemisen ehkäisemiseksi. Osa näistä hormonilääkityksistä on samoja valmisteita kuin ehkäisyssä, kuten hormonikierukka, e-pillerit, ja ehkäisyrenkaat. Hoitona käytetään myös keltarauhashormonijohdannaisia eli minipillereitä, heille kenelle estrogeenia sisältävät hormonivalmisteet eivät sovi.  Hormonihoidon tavoitteena on saada kehoon raskautta tai vaihdevuosia muistuttava tila, joka lieventää endometrioosioireita. 

Mikäli lääkehoidolla ei saada aikaiseksi tavoiteltua vastetta on leikkaushoito myös mahdollinen. Kuitenkin vain pienelle osalle potilaista leikkaushoito on tarpeellinen. 

Endometrioosi heikentää hedelmällisyyttä usealla eri tavalla. Endometrioosista johtuen munasolujen ja alkioiden laatu tai alkion kiinnittyminen kohdun limakalvolle saattaa heiketä. Endometrioosista huolimatta suurin osa sairastuneista tulee raskaaksi spontaanisti. Raskauden jälkeen oireet eivät välttämättä uusi lainkaan.  Endometrioosipotilaan lapsettomuushoitoa toteutetaan samankaltaisesti kuin muiden lapsettomuudesta kärsivien. 

Endometrioosin oireet rauhoittuvat usein iän myötä ja pesäkkeet saattavat arpeutua itsekseen. Viimeistään vaihdevuosien myötä endometrioosi rauhoittuu usein lähes kokonaan. 

Kirjoittaja on Heidi, seksuaalineuvoja.

Lähteitä: 

http://www.endometrioosiyhdistys.fi/
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/gynekologinen-terveys/endometrioosi
https://www.tays.fi/fi-FI/Palvelut/Naistentaudit/Endometrioosi

 

Kirjoittaja: Heidi
Lähihoitaja, sosionomi ja seksuaalineuvoja.