Seksuaalisuus – kaikkien oikeus

Seksuaalisuus on meissä läsnä jollain tavalla syntymästä ihan elämän viime hetkille saakka. Seksuaalisuus ilmenee eri tavalla eri elämänvaiheissa. Seksuaalisuutta voi ilmaista sanoin, elein, katsein ja vaikka pukeutumisen avulla. Seksuaalisuuden toteuttaminen ei tarkoita pelkästään yhdyntää, vaan läheisyys, kosketus, suukottelu ja hipsuttelu ovat ihan yhtä hyviä tapoja tuottaa mielihyvää ja nautintoa. 

Seksuaalisuus on iso osa ihmisyyttä, se tuo elämään iloa ja energiaa. Jokaisella meistä on oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan, ikääntyminen, vamma tai sairaus ei poista tätä perustarvetta. Seksuaalioikeudet koskevat kaikkia samanvertaisesti, ollaan me sitten sairaita tai terveitä, nuoria tai vanhoja. Kaikilla on oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä liittyen seksuaalisuuteen, terveyteen, kehoon ja lisääntymiseen. Ja toisaalta kaikilla on velvollisuus kunnioittaa toisen seksuaalioikeuksia.

Seksuaalioikeudet:
1. Oikeus omaan seksuaalisuuteen
2. Oikeus tietoon seksuaalisuudesta
3. Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi
4. Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin
5. Oikeus näkyä
6. Oikeus yksityisyyteen
7. Oikeus vaikuttaa

Apua seksiin

Ikääntyminen, erilaiset sairaudet ja vammat voivat tuoda haasteita seksuaalisuuden ja seksin toteuttamiseen. Vaikka toimintakyky heikkenee, niin seksuaaliset tarpeet ja halut eivät katoa mihinkään. Tämä on toki kovin yksilöllistä, niin kuin kaikilla muillakin. Joku voi olla seksuaalisesti aktiivinen ja joku ei koe seksuaalisuutta ollenkaan tärkeäksi. Joskus esimerkiksi aivovaurio voi muuttaa seksuaalisuuden kokemista niin, että siitä voi tulla pakkomielteinen, jatkuvasti mielessä oleva asia tai sitten mielenkiinto seksuaalisuuteen lakkaa kokonaan. Jos ihmisellä on seksuaalisia haluja, eikä pysty itse niitä toteuttamaan, niin silloin tarvitaan ulkopuolisen apua. 

Ihmiset saavat apua perustarpeisiinsa, kuten pukemiseen, peseytymiseen ja syömiseen, kun toimintakyky syystä tai toisesta heikkenee. Myös seksuaalisuus on tarve, mutta tätä ei useinkaan lasketa kuuluvaksi avustettavien asioiden listalle. Asiakkaiden seksuaalisuuden kohtaaminen kuuluu kuitenkin hoitajien työhön. Aihe on intiimi ja henkilökohtainen, joten sitä pitää osata lähestyä hienotunteisesti, mutta avoimesti. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen voi olla asiakkaalle todella vaikeaa, avoin ilmapiiri ja hoitajan hyväksyvä asenne helpottavat tätä tilannetta. 

Seksuaalisuus voi olla hoitajalle itselleen vaikea aihe käsitellä, joka heijastuu myös asiakastyöhön. Taustalla voi olla kielteiset asenteet seksuaalisuutta kohtaan kotona, puhumattomuus tai erilaiset traumat. Näitä asioita voi prosessoida omassa mielessään tai voi lähteä avartamaan näkökulmiaan esimerkiksi seksuaalineuvojakoulutukseen. On tärkeää osata suhtautua seksuaalisuuteen ammatillisen asiallisesti. Seksuaalisuuden kohtaaminen ja sen tukeminen ei tarkoita aina seksissä avustamista. Se voi olla kuuntelua, keskustelua, kädestä pitämistä, kauniiden vaatteiden pukemista asiakkaalle, huulipunan, kynsilakan tai partaveden laittamista.

Avustettu seksi

Jos ihminen ei pysty itse toteuttamaan seksuaalisuuttaan ja haluja löytyy, on tästä hyvä puhua avoimesti ja miettiä asiaan ratkaisuja. Yksi ratkaisu on seksissä avustaminen, tämä ei tarkoita missään tilanteessa esimerkiksi asiakkaan tyydyttämistä tai yhdyntää. Seksissä avustaminen tarkoittaa seksin mahdollistamista sellaisissa tilanteessa, joissa asiakas ei pysty sitä toteuttamaan ilman ulkopuolisen apua. Tästä kannattaa puhua avoimesti työyhteisössä ja kirjata se myös hoitosuunnitelmaan, minkälainen asiakkaan tarve on, mikä on tavoite ja millä keinoilla siihen tavoitteeseen pyritään.

Hoitajan on tärkeää tuntea omat rajansa, mihin on valmis ja mikä tuntuu ahdistavalta. Seksissä avustamisesta voi kieltäytyä, kenenkään ei tule joutua epämiellyttävään tilanteeseen vasten tahtoaan. Seksuaalisuus on intiimi asia, eikä sitä voi verrata syömisessä tai pukemisessa avustamiseen, vaikka perustarpeita ovat kaikki. Työyhteisössä voi kartoittaa, ketkä olisivat kiinnostuneita asiasta ja järjestää tälle porukalle sitten koulutusta aiheeseen. Hoitajan tulee osata suhtautua seksuaalisuuteen ammatillisesti, luonnollisesti ja hienovaraisesti.

Passiivinen avustaminen

Seksissä avustaminen voi olla passiivista, jossa mahdollistetaan asiakkaalle seksitilanteita, joihin ei itse toimintakyvyn takia pysty. Passiivinen avustamisessa hoitajalla ei ole suoraa kosketuskontaktia avustettavaan henkilöön seksitilanteissa.

Passiivinen avustaminen voi olla esimerkiksi:
– keskustelua ja ohjausta seksuaalisuudesta ja seksistä
– ohjausta ja apua seksuaalisuutta koskevan tiedon etsimisessä
– ohjausta ja apua oman identiteetin ja seksuaalisuuden esiin tuomiseen
– ohjausta tapailuun sekä tämän mahdollistaminen
– ohjausta ja apua seksin apuvälineiden hankkimiseen, ojentamiseen ja puhdistamiseen
– apua läheisyyden ja yksityisyyden mahdollistamiseen
– apua riisumiseen ja pukemiseen
– apua pornon tai seksipalveluiden hankinnassa 

Aktiivinen avustaminen

Seksissä avustaminen voi olla myös aktiivista. Tämä edellyttää avustettavan henkilön koskettamista seksuaalisissa tilanteissa tai niiden valmistelussa.

Aktiivinen avustaminen tarkoittaa esimerkiksi:
– apua kondomin asettamisessa
– apua liukuvoiteen levittämisessä
– auttamista asentoihin tai asennon vaihdoissa
– apua apuvälineiden käytössä ja päälle pukemisessa
– kehon tukemista tai liikuttamista seksin aikana
– apuvälineen liikuttamista tai ohjaamista sooloseksissä

Asettaudu itse hetkeksi rooliin, jossa toimintakykysi on heikentynyt. Kuvittele itsesi ja seksuaalisuutesi tässä tilanteessa. Millaista apua tarvitsisit tyydyttävän seksielämän saavuttamiseksi?

Kirjoittaja on Tanja Lähteenmäki
Sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja ja seksuaalineuvoja

Lähde. Roth, Tanja. 2016. Avusta ja ohjaa seksissä turvallisesti.