Oman kehon hyväksyntä on osa seksuaalista hyvinvointia

Jokainen on ehkä joskus ollut epävarma vartalostaan ja vertaa sitä mediassa näkyviin. Mediassa näkyvät kuvat vartaloista ovat usein muokattu siten, että se saa monet  pirkot ja pentit vetämään hupun yhä visummin piiloksi. Aika moni tasapainoinen aikuinen kyllä tietää, että kuvat ovat muokattuja, mutta heikolla hetkellä vertailu iskee vyön alle. Armoton oman kehon arvostelu saa ajattelemaan, että omassa kehossa on jotain viallista. Se on kuitenkin sääli, sillä jokainen keho, oli malli sitten mikä tahansa, on oikeanlainen ja uniikki.

Toki on selvää, että ihminen, jonka sisäinen kokemus omasta sukupuolesta ei vastaa biologista, saattaa tuntea kehonsa  eittämättä ristiriitaisesti. Tällöin ainut vaihtoehto voi olla sukupuolenkorjausprosessi. Sukupuoliristiriitaiselta tuntuva keho on kuitenkin yhtälailla arvokas.

Myönteisen kehonkuvan vaikutus  

Seksuaaliseen hyvinvointiin liittyy vahvasti se, millaisena kehoaan pitää. Seksuaalista hyvinvointia sen sijaan syö, jos jatkuvasti tuntee häpeää ja ahdistusta kehonsa piirteistä.  Jos omaa kehoaan jatkuvasti vertailee muihin ja arvostelee sen mutkat ja kaarteet, voi oman seksuaalisuuden mielihyvän kokeminen olla hankalaa. Usein moni saattaa janota hyväksyntää sille, onko oma keho kaunis ja hyvä. Ei kai vatsa ole liian höllyvä, reidet paksut tai rinnat roikkuvat. Olenko liian laiha tai tarpeeksi  lihaksikas? Onko penis riittävän kokoinen? Ovatko häpyhuulet asettuneet symmetrisesti? Toisin sanoen halutaan tietää, olenko riittävä, haluttava ja kaunis. Onnellisen ja tyydyttävän seksuaalielämän kannalta oman kehon hyväksyntä on todennäköisesti merkittävämpää kuin vallitsevien kauneusihanteiden tavoittelu ja ihannointi.

Ei varmaankaan ole sellaista ihmistä, joka ei joskus ruotisi ulkonäköään peilin edessä tulikiven katkuisilla sanoilla tai ajatuksilla. Pitkään jatkuessaan itsensä arvostelu voi kuitenkin näkyä esimerkiksi  seksuaalisena haluttomuutena tai kykenemättömyytenä nauttia seksistä. Omaa nautintoon on helpompi laskeutua, kun oman kehon hyväksyy sellaisena kuin se on muotoineen ja toimintoineen. Oman kehon kokonaisvaltainen hyväksyntä on osa hyvää seksuaalista itsetuntoa ja hyvinvointia.  Seksuaalisiin toimintoihin, kuten haluun, kiihottumiseen, kostumiseen ja orgasmin kokemiseen on myönteisellä kehonkuvalla näppinsä pelissä.

Itsensä hyväksyvä ihminen  osaa useinmiten suhtautua myös kanssaihmisiin kunnioittavasti. Hän osaa kuunnella muita ja ennen kaikkea itseään.  Hän oppii tietämään ja tuntemaan, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja miten itseä tai muita kuuluu kohdella. Kyse on ennen kaikkea seksuaalisesta itsetunnosta eli siitä millaisena kokee itsensä seksuaalisena olentona.  Se on piirre itsessä, joka vahvistuu positiivisesti, kun kokee itsensä arvokkaaksi ja rakastamisen arvoiseksi. Kuin ketjureaktion lailla; oman kehonhyväksyntä lisää seksuaalista hyvinvointia ja seksuaalinen hyvinvointi näkyy onnellisuutena sekä itsensä ja muiden arvostamisena.

Lupa olla

Keho voi myös  kantaa sisällään niin kipeitä kuin kauniita asioita. Molemmista jää jälki. Toisella taakkaa on ollut harteilla enemmän, kun taas toinen on selvinnyt kevyemmällä kuormalla. Kaikki jäljet siinä kertovat eletystä elämästä. Niin niistä kepeistä ilon hetkistä kuin niistä vaikeimmista.  Keho muokkautuu murrosiässä, raskauden ja imetyksen aikana, vaihdevuosien, mahdollisten sairauksien ja ennen kaikkea karttuvien ikävuosien myötä.

Klisee  ”puhu itsellesi kuin parhaalle  ystävällesi” on kuultu, mutta siinä piilee viisaus. Tuskin kukaan kauhistelisi ystävän ryppyisiä silmänympäryksiä, vaan pikemminkin ihailisi, kuinka niissä näkyy monet vatsan kippurassa nauretut naurut  ja ilot. Kuka muu kuin itse kehtaisi arvostella kehossasi arpea, jossa asuu muistutus siitä, että terve elämä on kallisarvoinen. Kuka ystävä arvostelisi kehoasi, jossa raskausarvet ovat osoituksena siitä, että kehosi on ollut kasvualusta lapsellesi? Vihjaileeko kukaan ikävästi otsalla olevista juonteista, jos ne  kertovat siitä, että olet kantanut huolta, valvonut ja antanut kaikkesi väsymisenkin uhalla rakkaallesi. Kukaan oikea ystävä ei hauku ja viiltele samalla tavoin kuin itse saattaa tehdä.

Kiitä siis kehoasi siitä, että elämä näkyy siinä. Kiitä sitä pitkäjänteisyydestä ja vahvuudesta. Kiitä sitä jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta, joka tekee sinusta ainutlaatuisen. Löydä viehättävimmät puolesi ja tunne niistä iloa. Kiitä itseäsi siitä, että uskallat olla kokonaisvaltaisesti ja ainutlaatuisesti sinä. Hymyile itsellesi ja poista sanavarastostasi kokonaan sanat ”ruma” ja ”läski” , jotka ovat karumpia kuin yksikään kirosana.  Unohda myös ”sitten kun..” –lupaukset. Kuuntele kehoasi ja kohtele sitä hyvin. Anna sille kiitosta terveydestä ja toimintakyvystä elämänkaaren eri vaiheissa.

Tärkeää on myös, että kehoon tutustuu lempeästi  ja armollisesti. Luvan antaminen sille, että saa olla ainutlaatuinen kokonaisuus päästä varpaisiin, on viehättävää. Omaan kehoon tutustuminen esimerkiksi sooloseksin avulla useinmiten vahvistaa käsitystä siitä, että omasta kehosta löytyy mielihyvän lähteitä.  Omasta seksuaalisuudesta ja kehosta nauttiminen ei ole väärin. On hyvä myös kurkistaa joskus alapäähänsä ihan muuten vain ja ihastella sen ulkomuotoa. Kun kehoonsa tutustuu ja suhtautuu siihen myötätuntoisesti, voi seksistä nauttiminen olla helpompaa. Seksuaalista nautintoa varten kannattaa tutustua  Catty´s Partyn valikoimaan!

Kirjoittaja on Pia Moilanen.
Sosionomi, auktorisoitu seksuaalikasvattaja ja seksuaalineuvoja.

catty's party mainos_edited-1

Suhteen kolmas pyörä

Pettäminen on väärin, mutta se ei ole aina mustavalkoista. Taustalta löytyy paljon syitä, selityksiä ja elämäntilanteita. Kaikilla on omat mielipiteensä ja kantansa pettämiseen, riippuu kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. Pettäjä ja kolmas osapuoli tekevät usein tietoisen valinnan teoistaan, petetty taas joutuu rooliinsa tahtomattaan. Kolmas osapuoli on usein se vihattu ja halveksittu osapuoli, viha voi joskus kohdistua enemmän häneen kuin pettäneeseen kumppaniin. Kolmas osapuoli joutuu yleensä syytetyksi ja teot tuomitaan jyrkästi. Jotkut taas ajattelevat, että sinkku ei tee mitään väärää jos on suhteessa varattuun, koska hän ei ole luvannut kenellekään uskollisuutta. 

Kolmas osapuoli voi olla salasuhteessa tietoisesti tai tietämättään. Joskus pettäjä salaa parisuhteensa ja tämä paljastuu kolmannelle osapuolelle vasta ajan myötä. Tai sitten kolmas osapuoli on alusta asti tietoinen siitä, että tapailee varattua. Suhteet voivat olla yhden illan juttuja, vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestäviä salaisuuksia.

Kolmantena osapuolena oleminen on tunteiden vuoristorataa. Odotusta, pettymystä, ihastumista, onnea ja surua. Jotkut ovat täysin tyytyväisiä rooliinsa suhteen kolmantena osapuolena. Ilman lupauksia ja suurempia odotuksia salasuhde voi jatkua vuosia onnellisena.

Pettäminen voi johtua läheisyyden, arvostuksen tai seksin puutteesta kotona. Nämä ajavat hakemaan onnea muualta. Yleensä tähän liittyy myös puhumattomuus, tärkeistä asioista ei kotona puhuta. Salasuhde voi kuihtua ja jatkua ystävyytenä, se voi päättyä myrskyisästi riidellen tai sitten siitä seuraa ihan oikea parisuhde. Tarinoita on paljon ja ne ovat kaikki erilaisia. Tässä Niinan tarina, joka on ollut salasuhteessa naimisissa olevan miehen kanssa neljä vuotta.

Niina 34v.

Olen lapseton sinkku. Seikkailen tinderissä ja käyn paljon treffeillä, aiemmin kävin ahkerammin. Minulla on takana pitkä parisuhde ja treffailulla täytän eron aiheuttamaa tyhjiötä. Olen tutustunut mukaviin miehiin, mutta minulta ei ole vielä viety jalkoja alta. En halua parisuhteeseen parisuhteen takia, vaan haluan löytää oikean ihmisen rinnalleni. Silloin tällöin törmäsin baarissa, tinderissä ja muuallakin sosiaalisessa mediassa yhteen ilmiöön: varattu mies hakee seksiseuraa. Periaatteeni sotii tätä vastaan, joten pyrin pysymään erossa tämmöisestä säätämisestä.

Tapasin mukavan, komean ja ihanan miehen, joka veti minua puoleensa ensi hetkestä alkaen. Hän oli kuitenkin naimisissa. Yritin pitää periaatteistani kiinni, mutta lähdin hänen mukaansa tälle matkalle, neljän vuoden matkalle. Silloin en toki tiennyt, että matkastamme tulisi näin pitkä. Kaikki alkoi baari-illasta, jonka jälkeen päädyttiin yhteiseen petiin. Ajattelin, että tulipahan hölmöiltyä ja tämä jää tähän yhteen kertaan. Oltiin eri paikkakunnilta, joten tuskin koskaan enää nähdään. Törmättiin kuitenkin toistamiseen ja taas se oli menoa. Yritin niin kovasti pysyä erossa varatuista miehistä, mutta toisin kävi. Minulla on ollut aina mielikuva toisesta naisesta: paha viettelijä, joka rikkoo parisuhteen. Nyt minä olen se toinen nainen, enkä koe olevani paha enkä viettelijä. Olen ihan tavallinen nainen, joka ihastui varattuun mieheen.  

Kaikki sujui alusta lähtien helposti, juttu luisti ja seksi oli mahtavaa. Sosiaalinen media mahdollisti yhteydenpidon helposti, viestittelimme ja sovimme sitä kautta tulevia tapaamisia. En pystynyt vastustamaan. Tässä ihmisessä oli jotain, joka veti minua puoleensa. Välillä mietin, että onhan tämä kamalan väärin. Silti jatkoin. Hänen kotiasiansa tuntuivat minulle kovin etäisiltä ja välillä jopa unohdin tilanteen. Halusin ajatella vaimoa mahdollisimman vähän ja työntää perheeseen liittyvät ajatukset pois mielestäni.

catty's party mainos_edited-1

Menikö tunteisiin?

Sovimme, että lopetamme salasuhteen heti jos löydän elämääni rakkauden tai jos jommalle kummalle tulee tunteita. Tämä sopimus meni omalta kohdaltani jossain vaiheessa mönkään. Tunteet hiipivät salaa ja yllättäen. Alkuun ihastuin häneen, se nyt käy helposti. Tunteet kuitenkin vahvistuivat ajan myötä. En osaa oikein määritellä niitä, vahva ihastuminen ja suhteen helppous koukuttivat. Tunteet yllättivät minut täysin, tämän piti olla seksisuhde ilman tunteita ja yhtäkkiä tunteet olivat läsnä. Käyttäisin sanaa rakastunut, jos tämä olisi normaali parisuhde, nyt en uskalla. En uskalla myöntää sitä itselleni, enkä sanoa sitä ääneen. Yritän kieltää vahvimmat tunteeni. Tiedän, että tästä ei koskaan tule oikeaa parisuhdetta. Sen olen tiedostanut alusta asti. Tämän takia en halua ryöpsäyttää tunteitani esille.  

Olen käynyt mielessäni läpi salasuhteen lopettamista monta kertaa. Huomaan aina, että lopettaminen ei ole mikään helppo homma. Tässä suhteessa on niin paljon hyvin toimivia elementtejä, se on houkuttanut jatkamaan. Mahtavaa seksiä, mielenkiintoisia ja avoimia keskusteluja sekä toisaalta omaa vapautta. Muutaman kerran olen yrittänyt lopettaa tämän suhteen. Huonolla menestyksellä. Kerran yritin tapailla yhtä toista miestä, mutta huomasin ajatukseni harhailevan takaisin salasuhteeseeni ja palasin siihen. Salasuhteen lopettamisen ajatteleminen saa minut surulliseksi. Mieleen palaa hyviä yhteisiä muistoja ja hetkiä.

Tunnen vahvaa ristiriitaisuutta. Tiedän, että tämä on väärin. Järki sanoo ihan selkeästi minulle, että lopeta. Koen olevani piriste kuihtuneessa suhteessa, eikä tämä ajatus ole kovin mairitteleva. Toisella olkapäällä huutelee tunteet ja ne ovat vielä toistaiseksi vieneet voiton. Meillä ei ole parisuhdetta, mutta joskus tuntuu siltä. Olen käynyt treffeillä, mutta aina palaan takaisin tähän suhteeseen. Ajattelen aina mukavan miehen kohdatessani, että jos tästä tulisi jotain, joutuisin luopumaan siitä mitä meillä tällä hetkellä on.

Kadutko mitään?

Nyt on mennyt neljä vuotta. Tiedän, että jossain vaiheessa tämä loppuu, en vaan vielä tiedä koska. Olen joskus miettinyt aikaa taaksepäin. Jos nyt tietäisin mihin ensimmäinen kohtaamisemme johtaa, olisinko lähtenyt tähän mukaan. Kyllä minä olisin. Vaikka se kuulostaa kamalan väärältä. Olen kokenut hänen kanssaan niin paljon hyviä hetkiä ja päässyt ihan uusiin sfääreihin monissa asioissa. Päivääkään en vaihtaisi pois. Tunteet vaihtelevat, joskus ne ovat voimakkaampia ja joskus miedompia. Viime aikoina olen niitä tietoisesti yrittänyt työntää syrjään.

Nollast sataan, saat mut kiljumaan.
Vuoristorataa, tää tekee pahaa.
Mä haluun maahan, mut en voi lopettaa.
Me mennään ylös, alas, ylös, alas, ylös, alaaas…
/Evelina: vuoristorataa

profiilikuva
Kirjoittaja on Tanja Lähteenmäki
Sairaanhoitaja, hoitotyön opettaja ja seksuaalineuvoja

Kehitysvammaisten seksuaalisuuden tukeminen

Aiemmassa artikkelissani kurkistettiin hieman kehitysvammaisten seksuaalisuuteen.

Kehitysvammaisten seksuaalisuudesta puhuttaessa esiin nousee paljon arvoristiriitoja, joten heidän seksuaalisuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.

Kehitysvammaisen seksuaalisuuden tukemisessa olennaisinta on, ettei annettu tieto häiritse herkästi haavoittuvaa psykoseksuaalista kehitystä. Kehitysvammaisen kanssa seksuaalisuudesta keskusteltaessa tavoitteena on usein uskomusten ja väärinkäsitysten oikominen. Tyypillisimpiä aiheita kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksessa- ja neuvonnassa ovat parisuhde, rajat ja itsetyydytys.

Kehitysvammaisen kanssa käytävässä seksuaalikasvatuksessa- ja neuvonnassa on otettava huomioon henkilön vastaanottokyky, kehitys ja kommunikointitapa. Annettavan tiedon on oltava konkreettista ja selkeää, myös ympäristön ärsykkeet tulee minimoida. Ärsykkeiden ja virikkeiden minimointi on erityisen tärkeää autisminkirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa työskenneltäessä. Kasvatuksessa tulee käyttää tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, kuten tukiviittomia, kuvia ja selkokieltä kommunikoinnin tukemiseksi. Mikäli kehitysvammainen asuu asumisyksikössä, seksuaalisuuden tukeminen tulee sisällyttää jokapäiväiseen elämään. Esimerkiksi pukeutumisessa avustaminen, kauneudenhoito ja pesutilanteet ovat arkisia seksuaalisuuden tukemisen toimintoja.

Kehitysvammaiset kuuluvat vähemmistöryhmään, joiden oikeuksia tulee puolustaa kun he eivät siihen välttämättä itse kykene. Seksuaalisuuteen liittyvän syrjinnän, häirinnän ja väkivallan kokemukset liittyvät usein asemaan ja valtaan, sekä yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti. Kehitysvammaiset ovat haavoittuvassa asemassa omien rajallisuuksiensa vuoksi. On tärkeää, että jokainen voi oppia tunnistamaan väkivallan ja häirinnän ilmenemismuotoja, kunhan saavat oppimiseen tukea. Henkilöllä saattaa olla puutteellinen tieto oikeuksistaan tai ymmärryksestä mikä on ”normaalia” ja mikä ei.

Monet eri tutkimukset osoittavat, että noin joka kolmas kehitysvammainen joutuu seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Kaltoinkohtelun tekijä on useimmiten henkilön lähipiiriin kuuluva.

Turvataitokasvatus on tärkeä osa seksuaalikasvatusta ja korostuu kehitysvammaisten kanssa asioidessa. On tärkeää tukea henkilön itsearvostusta ja opettaa hahmottamaan omat rajat koskemattomuuden suhteen, sekä kunnioittamaan toisten asettamia rajoja. Koska tunteiden tunnistaminen ja itsensä ilmaiseminen saattaa olla haastavaa erityisryhmiin kuuluville, ovat tunne- ja turvataidot suuressa roolissa erityisryhmien seksuaalikasvatuksessa. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein myös huono paineensietokyky, impulsiivisuus, sekä kielteisten tunteiden voimakkuus, mikä saattaa johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen. Nämä tulee huomioida kehitysvammaisten turvataitokasvatuksessa.

Kehitysvammaisten kokemusmaailmaan kuuluu valitettavasti paljon kokemuksia omasta osaamattomuudesta tai hylätyksi tulemisesta. Turvataitokasvatuksella pyritään vahvistamaan henkilön myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa. Tavoitteena on myös itsesuojelun herättäminen ja elämäntaitojen vahvistaminen. On syytä muistaa, että turvataitokasvatus on erittäin tärkeää ja jokaisen aikuisen vastuulla.

Kirjoittaja: Heidi
Lähihoitaja, sosionomi ja seksuaalineuvoja